"EIH!" parkaisin tänään oppitunnilla. Olin tyystin unohtanut. Nimittäin tänään olisi ollut maaginen hetki kello 11:11. Se hetki ajelehti ohitseni aivan huomaamatta, ilmoittamatta itsestään. Mitä kaikkea erityistä tuolla hetkellä olisi voinut tapahtua?
En halua suunnitella elämääni. Aikataulut ovat hirviöitä, ne kipittävät kantapäillä päivästä toiseen. Ajoittain ne antavat merkkejä itsestään ja silloin tunnen olevani hermostunut. Mottoni onkin: mitä enemmän suunnittelee, sitä enemmän voi mennä pieleen. Spontaanit irtiotot arjesta, yhtäkkiset tapaamiset, odottamattomat seikkailut. Noilla sanoilla voisin kuvailla elämäntapaa, jota ihannoin.
Sitten mietteitä vielä ihmisistä, ystävistä.
Parempaa ystävää ei maanpäältä löydy kuin se, jonka tavattuaan vaikka vuosikymmenten jälkeen ilman päivittäistä yhteydenpitoa, saa hymyn huulillesi aina uudelleen ja juttu luistaa kuin tapaamisestanne olisi vain päivä. Onnekseni voin todeta, että sellaisia ystäviä minulla on useita. Onhan sinullakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti